RASKAS KUUKAUSI – REHELLISET KUULUMISET

Usein sosiaalisessa mediassa tulee helposti hehkutettua niitä hyviä hetkiä elämästä. Huonoja hetkiä saatetaan näyttää hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tässä postauksessa haluankin rehellisesti kertoa, että mitä meille kuuluu.

Viimeinen kuukausi on ollut aivan älyttömän raskas. Varmasti raskain kuukausi koko Australia vuodesta.

Kaikki alkoi siitä, kun lähdimme pois Melbournesta. Lähdimme reissaamaan Tasmaniaan ja reissaamisen jälkeen meidän oli tarkoitus muuttaa Gold Coastille. Asiat eivät menneet läheskään niin kuin piti. Meillä kävi iso moka säästöjen laskemisessa. Olimme vuokranneet Tasmaniasta asuntoauton ja jostain kumman syystä luulimme, että auto oli maksettu varauksen yhteydessä. Kun pääsimme Tasmaniaan ja haimme autoa, edessämme olikin noin 700€ lasku. Lisäksi Tasmaniassa oli paljon myös muita kuluja, joita emme olleet tajunneet huomioida. Onneksi meillä oli kuitenkin rahaa maksaa auto ja elää Tasmaniassa, mutta Tasmanian reissun jälkeen meillä olikin rahat aikalailla finaalissa. No jaa, onneksi virheistä kuitenkin oppii ja sitä rataa. 

Kun Tasmanian reissu oli ohi, stressin valtaamana aloimme välittömästi etsimään töitä ja olimmekin suhteellisen joustavia töiden haun suhteen. Etsimme töitä Gold Coastilta, Brisbanesta sekä Sunshine Coastilta. Loppujen lopuksi sain töitä Brisbanesta, joten päädyimme muuttamaan Brisbaneen. Saimme myös aivan ihanan asunnon ja asiat alkoivat töiden, asunnon sekä raha-asioiden suhteen järjestymään.

Vaikka meillä onkin tällä hetkellä yleisesti ottaen asiat hyvin niin silti harteiden päällä tuntuu olevan hirveän suuri taakka. Olen yrittänyt pohtia, että miksi taakka on niin suuri kun asiat ovat tällä hetkellä hyvin. Olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että taakka johtuu koti-ikävästä sekä tasapainoisen elämän kaipuusta.

Kun lähdimme Melbournesta niin sen jälkeen on ollut aivan valtava koti-ikävä. Tietenkin se on sanomattakin selvää, että koti-ikävä on ihan luonnollista. Ongelma on kuitenkin se, että koti-ikävä on kestänyt jo älyttömän kauan sekä koti-ikävä on aivan liian suuri. Vaikka meillä olisi kuinka hauska päivä niin silti tunnen jatkuvasti koti-ikävän painon harteillani. Eniten ikävöin perhettä ja ystäviä, mutta ikävöin myös suomalaista kulttuuria ja ilmastoa. Usko tai älä, tähän jatkuvaan kuumuuteen on todella vaikea tottua ja rannalla makoiluunkin kyllästyy ajan myötä. Olen oikeastaan tehnyt sellaisen huomion, että paikallisetkin valittavat jatkuvasta kuumuudesta samanlailla kuin suomalaiset valittavat kylmyydestä.

Tämän kaiken lisäksi ikävöin niin sanottua tasapainoista elämää ja tasaisia rutiineja. Täällä elämä on niin sekavaa ja tuntuu, että mikään ei ole varmaa eikä pysyvää.

Olen paljon pohtinut, että oliko virhe lähteä Melbournesta. Olisiko meillä näin kova koti-ikävä, jos olisimme jääneet Melbourneen? Melbourne kuitenkin tuntui kodilta ja tykkäsimme olla siellä paljon enemmän kuin Brisbanessa.

Viime aikoina olemme harkinneet paljon palaamista Melbourneen tai Suomeen. Melbourneen ei ole oikein järkeä enää muuttaa, koska meidän pitää kuitenkin lähteä aikaisemmin Suomeen mitä oli alunperin tarkoitus. Aion nimittäin osallistua psykologian valmennuskurssille maaliskuussa, joten päätimme, että lähdemme Suomeen jo helmikuussa. Haen keväällä/kesällä yliopistoon Suomeen sekä Viroon. Haen myös vanhan suunnitelmani mukaan Hollantiin, mikäli läpäisen kielikokeen, jota pidän tällä hetkellä todella epätodennäköisenä.

Mulla on oikeastaan aika helpottunut olo siitä, että lähdemme Suomeen jo helmikuussa. Samalla mua ehkä vähän mietityttää, että entä jos katuisimme päätöstämme. Mutta toisaalta tulisimme Suomeen jo kuitenkin viimeistään maaliskuussa, joten kuukausi sinne tänne. Aiomme kyllä nauttia vielä täysillä loppuajasta mitä meillä on vielä jäljellä.

Voin myöntää, että mua jännittää tulla Suomeen. Tuntuu todella oudolta tulla takaisin Suomeen, kun en ole pitkään aikaan ollut siellä. Eniten mua jännittää työt. En haluaisi tehdä enää ravintola-alan töitä. Mulla on Australiassa tullut niin paljon huonoja kokemuksia kyseisestä alasta, että ahdistaa ajatuksin, että menisin kyseiselle alalle takaisin. Mua kiinnostaisi eniten media-alan työt, joten toivon sydämeni pohjasta, että päätyisin tekemään media-alan töitä. Saa nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Australiassa asuminen on ollut samaan aikaan mahtavaa, ihanaa, opettavaista, surullista sekä raskasta. Silti kuitenkin sanon, että täällä asuminen on ollut yksi elämäni parhaimmista sekä ikimuistoisimmista kokemuksistani. Mutta äh, eihän mun nyt vielä kannata surkutella ja kirjoitella hyvästejä Australialle. Onhan tässä vielä kaksi kuukautta jäljellä, joten nautitaan nyt täysillä loppuun asti.

PS. Suosittelen käymään katsomassa mun uusimpia videoita ja tilaamassa youtube- kanavani. Videoillani pääset näkemään eri tavalla mun elämää täällä Australiassa.
Linkki kanavan tilaukseen: https://www.youtube.com/channel/UCXPcl53-BxOIabEU4IHoq8A?sub_confirmation=1
Viimeisimmät videot:

Jätä kommentti!

avatar